A boat can be seen pulling a large timber raft towards Kustaanmiekka channel, which lies between the islands of Vallisaari and Suomenlinna. It engages in the critical deconstruction of national identity, focusing on the role of forestry in the project of nation building in Finland. It also raises questions about geopolitics, economics, and the logistics of moving raw materials. The artists ask: What do the timber rafts of today and tomorrow represent.

It is said that Finland lives off forests, is in the forest, and is a forest.

At the beginning of the 20th century, artists Akseli Gallen-Kallela and Pekka Halonen were worried about the loss of unspoiled wilderness, which they regarded as the highest and most elemental form of Finnish identity. Sawmill companies and forest capital were reportedly at war in Finland.

Economic thinking won the day, and beside the ideal of golden-era ancient pine trees emerged an image of heroic log drivers braving the elements and floating logs for industrial use. The Second World War created an energy shortage, during which private forests were cut down by state order. Clear-cuttings allowed in a state of emergency continued during the decades after the war. Forests became a commercial products, and wood and paper became Finland’s most important export products.

The state owns approximately 26% of Finnish woodland. Metsähallitus, managing the state-owned forests, has a contradictory role: on the one hand, it protects nature – on Vallisaari Island, for example – and on the other, it has a performance target defined by the Parliament on an annual basis, which directly affects the number of cuttings. In 2019, the Government declared that Finland will achieve carbon neutrality by 2035, meaning that more carbon sinks are needed. At the same time, Finland started importing wood from Russia.

The Russian invasion of Ukraine cut trade relations, and Finnish forests are now being cut more than ever. Demand will increase when the largest bioproduct mill in the world will start operating in Kemi. It uses wood as its raw material.

Due to increased transport costs and insufficient transport equipment for unpredictably massive cuttings, Metsähallitus restarted a centuries-old wood transport method, log floating, in the Saimaa area. In a world in which the fight for resources is intensifying, the possessory relations related to the transport channels define global power structures.

The Saimaa Canal, partly in Russian waters, connects Lake Saimaa with the Baltic Sea. Important for the Finnish forest industry, the canal has quieted down due to the Russian invasion of Ukraine and Finland’s membership in NATO.

Log floating has been promoted as the forest industry’s act for the climate.

Open the camera on your phone and point it at the QR code. You will be directed to an augmented reality (AR) site. Align your screen's lighthouse-icon to the lighthouse facing you in Suomenlinna. Tap the screen and hold still. You can see a nostalgic future image covering the real-life views of cuttings and wood transport.

Hinaaja kiskoo valtavaa tukkilauttaa kohti Vallisaaren ja Suomenlinnan välistä Kustaanmiekan salmea. Teos koetaan lisättynä todellisuutena (AR) omalla älylaitteella. Teos tarkastelee kriittisesti kansallista identiteettiä ja metsätalouden roolia kansakunnan rakentajana. Teos herättää kysymyksiä talousjärjestelmistä ja raaka-aineiden kuljetusreiteistä. Taiteilijat kysyvät, mitä tämän hetken ja tulevaisuuden tukkilautta edustaa?

Sanotaan, että Suomi elää metsästä, on metsässä ja on metsä.

1900-luvun alussa taiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen, joille kirveen koskemattomat erämaat edustivat jalointa ja alkuvoimaisinta suomalaisuutta, olivat huolissaan niiden katoamisesta. Aikalaiskuvauksen mukaan Suomessa riehui sota sahayhtiöiden ja metsien pääoman välillä.

Talousajattelu vei voiton ja kultakauden ikihonkien oheen nousi kuva sankarillisista tukkijätkistä luonnonvoimia uhmaten ohjaamassa runkoja teollisuuden tarpeisiin. Toinen maailmansota synnytti energiapulan, jonka aikana turvauduttiin yksityisten metsien pakkohakkuisiin. Poikkeustilan varjolla sallitut avohakkuut yltyivät sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Metsästä tuli puupeltoa, ja puusta ja paperista tuli Suomen tärkein vientituote.

Valtio omistaa kaikesta Suomen metsämaasta noin 26 %. Valtion metsiä hallinnoi Metsähallitus, jonka tehtävä on ristiriitainen: toisaalta suojella luontoa, kuten Vallisaarta, ja toisaalta sille luodaan vuosittainen tulostavoite Suomen eduskunnassa, joka vaikuttaa suoraan hakkuiden määrään. Vuonna 2019 Suomen hallitus julisti tavoitteekseen hiilivapaan Suomen 2035 mennessä, mikä edellyttää hiilinielujen kasvattamista. Puuta onkin tuotu Venäjältä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi kauppasuhteet ja nyt suomalaisia metsiä hakataan ennätyksellisesti. Tarve kasvaa, kun maailman suurin biotuotetehdas Kemissä aloittaa toimintansa. Se käyttää puuta raaka-aineenaan.

Nousseet kuljetuskustannukset ja kuljetuskaluston riittämättömyys ennakoimattoman suuriin hakkuisiin sai Metsähallituksen uudelleen käynnistämään Saimaan vesistössä satoja vuosia vanhan puunkuljetuskeinon, uiton. Maailmassa, jossa kamppailu luonnonvaroista yltyy, kuljetuskanavien hallintasuhteet määrittävät globaaleja valta-asetelmia.

Saimaan kanava, puoleksi Venäjän aluevesillä, linkittää Saimaan vesistön Itämereen. Suomen metsäteollisuudelle tärkeä kanava on hiljentynyt Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Uitosta on näkyvästi tiedotettu metsäteollisuuden ilmastotekona.

Avaa puhelimesi kamera ja osoita sillä QR-koodia. Sinut ohjataan AR-sovellukseen, eli lisättyyn todellisuuteen. Kohdista näytölläsi näkyvä majakkakuvake kohti Suomenlinnassa näkyvää majakkaa. Napauta näyttöä ja pidä paikallaan. Näet nostalgisen tulevaisuuden kuvan, joka peittää alleen metsän hakkuiden ja puunkuljetuksen todellisia näkymiä.

En bogserbåt drar en stor timmerflotte mot det smala Gustavssvärdssundet mellan Skanslandet och Sveaborg. Verket kan upplevas genom AR-teknik (förstärkt verklighet) i din smartphone. Verket undersöker kritiskt den nationella identiteten och skogsbrukets roll i det finländska nationsbyggandet. Verket väcker frågor om ekonomiska system och råvarors transportsträckor. Konstnärerna undrar vad dagens eller framtidens timmerflotte representerar?

Det sägs att Finland lever av och i skogen, och är skogen.

I början av 1900-talet bekymrade sig konstnärerna Akseli Gallen-Kallela och Pekka Halonen över att de ännu av yxan orörda ödemarkerna skulle gå förlorade, vilka för dem utgjorde finskhetens ädlaste och mest primitiva kraft. Enligt samtidsskildringen rasade ett krig i Finland mellan sågverksföretagen och skogskapitalet.

Det ekonomiska tänkandet segrade och vid sidan av guldålderns uråldriga furor uppstod bilden av heroiska timmerkarlar som trotsande naturens krafter flottade timret för industrins behov. Under andra världskriget uppstod bränslebrist vilket gjorde att man tillgrep tvångsavverkning av privata skogar. De kalhyggen som tillåtits under täckmantel av undantagstillståndet tilltog under decennierna efter kriget. Skogen blev en trädåker och virke och papper blev Finlands viktigaste exportprodukter.

Staten äger cirka 26 % av all skogsmark i Finland. Statens skogar sköts av Forststyrelsen, vars uppgift är motsägelsefull: å ena sidan att skydda naturen, som på Skanslandet, och å andra sidan får verket ett årligt resultatmål av Finlands riksdag som direkt påverkar avverkningens volym. 2019 tillkännagav regeringen att den hade ett kolfritt Finland 2035 som mål, något som kräver en ökning av kolsänkorna. Vid samma tid importerade man virke från Ryssland.

Rysslands fullskaliga anfallskrig mot Ukraina avbröt handelsförbindelserna och nu avverkas Finlands skogar i rekordfart. Behovet kommer att öka när världens största bioproduktfabrik i Kemi tas i drift. Den använder virke som råmaterial.

Stigande transportkostnader och otillräckliga transportmedel för den oförutsett stora avverkningen har fått Forststyrelsen att återuppta det hundratals år gamla transportsättet för virke i Saimens sjösystem, flottningen. I en värld där kampen om naturresurserna ökar bestämmer kontrollförhållandena i fråga om transportleder de globala maktkonstellationerna.

Saima kanal, som till hälften ligger inom ryskt territorialvatten, förbinder Saimens sjösystem med Östersjön. En viktig transportled för skogsindustrin har stannat upp på grund av det ryska anfallskriget och Finlands Natomedlemskap.

Flottningen har klart angetts som en klimatåtgärd av skogsindustrin.

Öppna kameran på din telefon och rikta den mot QR-koden. Du förs vidare till AR-appen, dvs. till den förstärkta verkligheten, som visar upp

Öppna kameran på din telefon och rikta den mot QR-koden. Du förs vidare till en förstärkt verklighet (AR) webbsidan. Rikta fyrikonen på skärmen mot fyren som är synlig i Sveaborg. Tryck och håll ned skärmen. Du kan se en nostalgisk bild av framtiden, en bild som döljer skogsavverkningens och virkestransporternas faktiska scenerier.

Beställd av HAM / Helsingforsbiennalen 2023

Green Gold